Lasipalatsi – Kohtaamispaikka keskellä Helsinkiä jo vuodesta 1936
Lasipalatsin kaltaisia elegantteja funkkisrakennuksia on jäljellä vain harvassa Euroopan kaupungissa. Tänä päivänä Lasipalatsi on koko kaupungin tuntema ruokaravintola, kahvila ja kohtaamispaikka, mutta miten kaikki sai alkunsa? Lue Lasipalatsin kiehtova historia!
Lasipalatsi saa alkunsa
Lasipalatsin alueella sijaitsi alun perin venäläinen kasarmi vuodesta 1830; läheisen Turun tien vuoksi aluetta kutsuttiin Turun kasarmeiksi. SOK ja Valio vuokrasivat alueelta tontin Helsingin kaupungilta vuonna 1935, ja rakennuttivat yhdessä Lasipalatsin. Rakennus valmistui vuonna 1936.
Väliaikaisesta rakennuksesta Helsingin maamerkiksi
Lasipalatsi oli tarkoitettu alun perin väliaikaiseksi rakennukseksi noin kymmeneksi vuodeksi, kunnes alueen lopullinen kaupunkisuunnitelma olisi valmis. Väliaikainen basaarirakennus oli valmistuttuaan nähtävyys, jonka avaria ja valoisia tiloja tultiin katsomaan kauempaakin. Neonvalot ja -mainokset olivat näyttävä ja värikäs osa Lasipalatsia alusta alkaen. Lasipalatsin suunnittelijoina toimivat silloin vielä uransa alussa olleet arkkitehtiopiskelijat Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki.
Tärkeimmät vuokralaiset olivat SOK:n 700 hengen Suurravintola ja 800-paikkainen elokuvateatteri BioRex, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden modernein. BioRex oli aikanaan SF-elokuvien ensi-iltateatteri ja Lasipalatsissa kuvattiin monia suomifilmien kohtauksia. Varubodenin ruokakauppa, Siemen Oy – Frö Ab ja HOK:n jäätelöbaari (aikaisemmin Valion baari) olivat vuosikymmeniä Lasipalatsin näkyvimpiä yrityksiä.
Funktionalismia kauneimmillaan
Rakennus edustaa puhdasta funktionalismia parhaimmillaan: elokuvasali lämpiöineen, ravintolasali eteis- ja kahvilatiloineen, talvipuutarha, liiketilojen läpinäkyvyys ja kirkkaat lasipinnat, kiiltopintaiset sekä metallinhohtoiset pylväät, vahvasävyiset seinäpinnat maalauksineen ja isot lasipinnat olivat aikansa nähtävyys.
Suosittu ruokaravintola ja aikansa näyttäytymispaikka
Ravintola Lasipalatsi oli 30-luvulla aikansa näyttäytymispaikka ja suosittu ruokaravintola Helsingin keskustassa. Alkuperäisessä ravintolasalissa oli jo kattoterassi ja talvipuutarha eksoottisine Euroopasta tilattuine palmuineen. Lasipalatsi siirtyi myöhemmin kaupungin omistuksen ja Suurravintola muutti 1949 SOK:n uuteen liiketaloon.
Epävarma tulevaisuus − Lasipalatsi jopa purku-uhan alla
Lasipalatsin alkuperäiset purkusuunnitelmat lykkääntyivät vuosikymmenestä toiseen, mutta rakennusta ei myöskään kunnostettu, koska sen lopullinen kohtalo oli ratkaisematta. 1980-luvulla Ale-pubin suurikokoiset mainoslakanat alleviivasivat rapistuneen talon alennustilaa. Vasta kun rakennuslautakunta asetti uhkasakon, kiinteistövirasto kunnostutti talon ulkoseiniä. Kesällä 1985 vanha harmahtavan sävyinen maali vaihdettiin läpivärjättyyn valkoiseen laastiin. Kaupunkilaiset vastustivat rakennuksen purkamista kerta toisensa jälkeen, ja myös museovirasto asettui kannattamaan sen suojelua.
Lasipalatsi kunnostetaan uuteen loistoon
Lasipalatsin talo palautettiin etsikkovuosien jälkeen alkuperäiseen asuunsa ja avattiin täydellisesti entisöitynä 1998. Peruskorjauksen suunnittelivat vuosina 1996–1998 Arkkitehtitoimisto Tallin arkkitehdit Pia Ilonen ja Minna Lukander, ja sisustuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Martti Lukander. Syksyllä 1998 valmistui sisustuksessaan, väreissään ja valaistuksessaan 30-luvun loistonsa saanut Lasipalatsi ja sen yhtenä keskipisteenä Helsingin ”Uusi Ihme”, Ravintola Lasipalatsi.
Lasipalatsin Mediakeskus Oy isännöi Lasipalatsia vuosina 1998–2015
Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskus on Helsingin kaupungin omistama ja se sykki Helsingin ydinkeskustassa toteuttaen suunnittelijoidensa jo 1930-luvulla tavoittelemaa valoisan avoimuuden ja moderniuden henkeä. Tämän modernin funkkis-palatsin seinien sisälle mahtui iso pala urbaania kulttuuria helposti lähestyttävässä muodossa. Lasipalatsi toi modernin teknologian ja tietotekniikan palvelut lähelle ihmistä ja sen suojista löytyivät myös eurooppalaiset elokuvat, vaihtuvat näyttelyt, kaupunkistudiot ja monenlaiset kulttuuritapahtumat.
Suuria tulevaisuudensuunnitelmia − museo Lasipalatsiin
Föreningen Konstsamfundet ehdotti syyskuussa 2013 Helsingin kaupungille uuden taidemuseon rakentamista Lasipalatsiin ja Lasipalatsin aukiolle. Toukokuussa 2014 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä hankkeen edellyttämän uuden kiinteistöyhtiön perustamisen ja Lasipalatsin rakennuksen siirron kiinteistöyhtiölle, jonka omistajina ovat Konstsamfundet ja kaupunki yhdessä. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus hallinnoi jatkossa Lasipalatsissa sijaitsevia liiketiloja. Amos Rexin museon rakennustyöt ja Lasipalatsin peruskorjaustyöt alkoivat tammikuussa 2016. (Suunnittelu JKMM Architects).
Lasipalatsi peruskorjataan
Uudistussuunnitelmien myötä Lasipalatsi peruskorjattiin ja entisöitiin alkuperäiseen loistoonsa. Amos Rexistä on tarkoitus tulla kulttuurikeskus, joka koostuu vanhasta Lasipalatsista, elokuvateatteri BioRexistä ja Lasipalatsin aukion alle sijoittuvasta näyttelytilasta. Museon sisäänkäynti, aula ja muita tiloja sijoitettiin varsinaisen Lasipalatsin pohjoisosaan. Suojeltu kiinteistö ei peruskorjaus- ja rakennustöiden takia muuttunut ulkoisesti. Lasipalatsin liiketilojen peruskorjaus valmistui maaliskuussa 2017, ja aukion alle rakennettavan näyttelytilan sekä Lasipalatsin museotilojen osalta työt jatkuvat vuoden 2018 puolelle.
Ravintola Lasipalatsi on taas kaupungin upein näyttäytymispaikka
Ravintola Lasipalatsin ja Café Lasipalatsin suojellut sisätilat on kunnostettu pieteetillä. Ravintola avasi laajennuksen yhteydessä kolme uutta kabinettia asiakkaidensa käyttöön, ja parempia kokoustilojakin saa Helsingin keskustasta hakea. Tämän lisäksi Ravintola Lasipalatsi on laajentanut loungen upeaan toisen kerroksen pääaulaan ja tarjoaa siten asiakkailleen entistä viihtyisämpiä hetkiä ainutlatuisessa funkkisympäristössä. Lasipalatsi oli aikansa näyttäytymispaikka jo avautuessaan; peruskorjauksen myötä Lasipalatsi on lunastanut tuon aseman uudestaan. (Suunnittelu: Suunnittelutoimisto Talli, sisustusarkkitehti Martti Lukander)
Restaurant chains
