Taiteilijoiden Kappeli

Taiteilijat tapasivat Kappelissa. Eino Leino liehuvassa viitassa ja leveälierisessä hatussaan kuului kantaväkeen – hänen kantapöytänsä on edelleen Kappelin länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. Ikkunapöydän ääressä hän tuijotti mielellään ilta-auringossa kimmeltävää eteläsatamaa. L. Onerva herätti pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria.

Kuvataide ilmestyi Kappelin seinille ravintoloitsija Onni Wetterhoffin aikana (ravintoloitsijana 1877–1879). Hän otti tavakseen tarjota talvisaikaan sunnuntaiaamiaisen taiteilijaystävilleen. Kiitokseksi nämä koristivat ravintolan seiniä töillään.

Nykyisen keittiön seinää koristavat Albert Edelfeltin (1854-1905) ja Oskar Kleinehin (1846–1919) maalaukset oluenkeksijä Gambrinuksesta ja Rouenin kaduista. Baarista löytyy seesteinen Hjalmar Munsterhjelmin (1840-1905) Merimaisema. Perimätiedon mukaan Kappelin Kellarin seinän suurikokoisen Helsinki-panoraaman on maalannut Henrik Erland Salonen. Teos löydettiin 1970-luvulla Kappelin saneerauksen yhteydessä viiden tapettikerroksen alta.

Kappelin olemusta Helsingin taiteilijoiden hermokeskuksena kuvaa sekin, että kuvanveistäjä Emil Wikström lähetti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Alice-vaimolleen kortin Kappelista. Kortissa rouvalle terveisensä lähettivät taiteilijat Axel Gallén, Eliel Saarinen, Anders Zorn ja Albert Engström. Kortin tekstin mukaan seurueessa olivat lisäksi Juho Rissanen, Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, J.J. Tikkanen sekä Bruno Aspellin.

Ehkä kuuluisimman kertomuksen mukaan isohko joukko taiteilijoita: Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius ja Gallen-Kallela muiden muassa, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä sävellystyötä.

Kun hän sitten palasi työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: "Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa."

Restoraniketid