Historia

Kaupungin paras hotelli on ollut se paikka, missä arvovieraille on tarjottu lounas, päivällinen ja monesti myös yösija. Useimmat tasavallan presidentit ovat olleet vieraina. Erityisesti Salpausselän kisat ja urheilu muutoinkin ovat tuoneet kaupunkiin lukuisia kuuluisia vieraita.

1957 Seurahuoneella järjestettiin juhlapäivällinen, jossa läsnä olivat Neuvostoliiton ykkösmiehet Nikita Hrushtshev ja Nikolai Bulgagin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun nämä tunnetut neuvostojohtajat kävivät länsimaassa, joten vierailu herätti suurta huomiota myös ulkomailla. Parisataa lehtimiestä, joista puolet ulkomaisia, seurasi tätä historiallista tapahtumaa.

Kun presidentti Urho Kekkonen saapui Lahteen messuille tai seuraamaan hiihtokisoja, henkilökunta tiesi kuinka toimia. Kattaus tehtiin juhlalliseen Kartanokabinettiin, jossa presidenttiä odottivat upea kultareunainen lasisto, hohtavat hopea-aterimet ja koristeelliset tyylihuonekalut. Pöytään kiikutettiin Paimelasta kalastettua lahnaa, jota presidentti halusi nauttia aina Seurahuoneella vieraillessaan.

Samassa kabinetissa ovat sittemmin ruokailleet myös presidentit Mauno Koivisto, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö. Muita tunnettuja Seurahuoneen vieraita ovat olleet mm.Norjan kuningas Harald ja Miss Universum Armi Kuusela. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa on käynyt Seurahuoneella usein.

Tapaus oli Seurahuoneella myös Brunein sulttaani Hassanal Bolkahian vierailu 90-luvun puolivälissä. Sulttaani on yksi maailman rikkaimmista miehistä. Hän tuli Lahteen osallistuakseen Hälvälässä järjestettyihin ammunnan MM-kisoihin. Kisojen alla hotellin eteen ilmestyi kymmenen mustaa autoa. Punaiset matot oli levitetty kadulle, kun yhden mersun ovi avautui. Sieltä astui sulttaani, ase olalla. Sulttaanin omat kokit valmistivat isännälleen keittiössä ruuat, joiden raaka-aineet lennätettiin Bruneista asti.

Seurahuoneen historiaan kuuluu monenlaisia ravintolakonsepteja ja sisustusratkaisuja. Esimerkiksi Seurahuoneen johtaja Carl-Viking Liljeström ideoi Seurahuoneelle 60-luvun alusta uusia ravintoloita, ensin espanjalais- ja tämän jälkeen italialaistyyppiset ravintolat. Vielä ei asiakaskunta kuitenkaan ollut valmis näin eksoottisiin makuihin. Ravintolat eivät saavuttaneet riittävää suosiota lahtelaisten keskuudessa, joten tilat otettiinkin sittemmin muuhun käyttöön. Seurahuoneen toiseen kerrokseen rakennettiin 1968 ns. tyylikabinetti, joka nimettiin Kartano-kabinetiksi.

Vuonna 1966 avattiin uusi laajennettu baari, joka sai paikallisesta luontokohteesta nimekseen Häränsilmä. Siitä kehittyikin Lahden suosituin, kulttimaineen saanut yöravintola. Vuonna 1968 kiinteistöä laajennettiin pihasiivellä, johon sijoittui mm. kongressisali ja suuri ravintolasali. Häränsilmän ollessa yöravintola, kaivattiin Seurahuoneelle vielä varsinaista baaria aulatasanteelle, ja Alibi-baarin avajaisia juhlistettiin vuonna 1971. Alibista tulikin suosittu kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Sisäpiha-alueen kesäravintolalle saatiin usean vuoden anomusten jälkeen lupa, ja se päästiin avaamaan vuonna 1973.

Seurahuoneen keskiviikon herkkupöytää muistelee moni asiakas vieläkin, vaikka pöytä lopetettiin 2009. Herkkupöytä oli maankuulu ja kaikki tuotteet oli tehty Seurahuoneen omassa keittiössä. Herkuttelu maksoi 235 markkaa, mutta silti sitä kävi syömässä joka viikko keskimäärin 100 asiakasta. Seurahuoneen ravintolatarjontaa on aina kehitetty asiakasta kuunnellen ajan henkeen sopivaksi. Hotellikokonaisuudestamme löydät kolme hyvin erityyppistä ravintolaa moneen eri tarpeeseen sekä lisäksi monipuoliset juhla- ja kokoustilat.

Seurahuoneen maineen ja menestyksen takana on läpi vuosikymmenten ollut osaavia ihmisiä, joilla on ollut poikkeuksellista ammatillista kunnianhimoa. Omasta osaamisesta ja työpaikasta on osattu Seurahuoneella olla ylpeitä, mikä on osaltaan luonut onnistuneita asiakaskohtaamisia ja vahvistanut asiakasuskollisuutta.

Legendaarinen henkilö Lahden Seurahuoneen historiassa oli Reino Oinonen. Jokainen hänen aikanaan Seurahuoneella käynyt muistaa pyöreävatsaisen miehen, jolla oli pilke silmäkulmassa. Pienet viikset ja saketti tai tumma puku ja taskunenäliina rintataskussa kuuluivat rooliin ja liittivät hänet olemukseltaan Lontoon, Pariisin ja muiden Keski-Euroopan ravintoloiden hovimestarikaartiin.

Oinonen siirtyi ensimmäisen kerran Helsingin Tornista Seurahuoneelle 50-luvun puolessa välissä, sillä Seurahuone oli jo silloin maineikas laatuhotelli, tunnettu keittiönsä herkuista. Pesti kesti vain muutaman vuoden, sillä tarinan mukaan Oinonen kyllästyi siihen, että Seurahuoneen johtaja halusi joka ruokaan ananasta. Kun asiakas vielä heitti vitsillä ”Hei, tästä riekosta puuttuu ananas” Oinonen lähti. Häntä jäätiin kuitenkin kaipaamaan ja vuonna 1958 Teollisuusseuran miehet pyysivät Oinosen takaisin Lahteen.

Juuri Oinonen ja hänen läheisimmät työtoverinsa, keittiömestari Sirkka Koskinen ja pääkylmäkkö Aune Kivinen tekivät Seurahuoneesta käsitteen. Oinonen pestattiin Seurahuoneen ravintolapäälliköksi 1958. Siitä alkoi Seurahuoneen nousu Suomen tunnetuimpien hotellien kärkeen. Sittemmin Oinonen nimitettiin Seurahuoneen ravintolan johtajaksi vuonna 1972. Hänen työpäivänsä olivat pitkiä, alkoivat aamulla ja päättyivät yöllä. ”Miul on kolme huonetta” hän sanoi ”makuuhuone, olohuone ja Seurahuone.” lausahti Oinonen. Reino Oinonen työskenteli ravintolan johtajana aina kuolemaansa vuoteen 1980 asti. Tänä päivänä Lahden Seurahuone työllistää 80 alansa ammattilaista.

Lahden Seurahuone tarjoaa edelleen, 130 vuoden jälkeenkin, myös uusille sukupolville unohtumattomia hotellielämyksiä. Upeaasta hotellikokonaisuudestamme löydät yhteensä 183 huonetta ja 17 sviittiä. Lisäksi hotellissamme palvelee 8 erilaista kokoustilaa sekä 4 tilaussaunaa, jotka tarjoavat monipuoliset puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.