Historia ja taide

Ravintolan seiniä koristavat lukuisat maalaukset, joita taiteilijat ovat maalanneet palveluksena ilmaisista lounaista. Tunnetuimpia ovat Albert Edelfeltin keittiön seinään maalaama Gambrinus, Oskar Kleinehin Rouenin kadut ja Hjalmar Munsterhjelmin Merimaisema.

Perimätiedon mukaan Kappelin Kellarin seinän suurikokoisen Helsinki-panoraaman on maalannut Henrik Erland Salonen. Teos löydettiin 1970-luvulla Kappelin saneerauksen yhteydessä viiden tapettikerroksen alta.

Josef Wolontis (ravintoloitsija 1883–1904) edisti Esplanadin elämää tuomalla elävän musiikin osaksi Kappelin arkea. Vuonna 1887 Kappelin eteen rakennettiin korkea simpukan kuoren muotoinen Kappelin soittolava, jonka suurin sankari oli kapellimestari Aleksei Apostol.

Kantaväkeen kuuluivat mm. Jean Sibelius, Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino, jonka kantapöytä on edelleen länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. L. Onerva herätti pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria.

Vuonna 1919 astui voimaan kieltolaki, eikä Kappelia enää kannattanut pitää auki talvisaikaan. Silloinen ravintoloitsija Lundbom keksi uudistaa soittolavan ja keittiön – ja panostaa hyvään ruokaan. Kappelin lounaista ja päivällisistä tuli puheenaihe. Kahvia ja limonaadia juotiin edelleen paljon ja nyt myös kovaa teetä.

Osuusliike Elanto vuokrasi Kappelin vuonna 1976 ja aloitti pitkän vuokrakautensa restauroimalla rakennuksen täysin ja muuttamalla ravintolan ympärivuotiseen käyttöön. Vuonna 2020 HOK-Elanto osti Kappelin ja ravintola uudistettiin kokonaisvaltaisesti suojeltua rakennusta sekä sen historiaa ja arvokkuutta kunnioittaen 2021–2022.