Historia ja taide

Historia ja taide

KAPPELI VALMISTUI VUONNA 1867

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström kahvilaksi ja ravintolaksi. Aikaisemmin paikalla oli sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju.

Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.

Kellarissa koet historian siipien havinaa

Ravintolan seiniä koristavat lukuisat maalaukset, joita taiteilijat ovat maalanneet palveluksena ilmaisista lounaista. Tunnetuimpia ovat Albert Edelfeltin keittiön seinään maalaama Gambrinus, Oskar Kleinehin Rouenin kadut ja Hjalmar Munsterhjelmin Merimaisema.

Perimätiedon mukaan Kappelin Kellarin seinän suurikokoisen Helsinki-panoraaman on maalannut Henrik Erland Salonen. Teos löydettiin 1970-luvulla Kappelin saneerauksen yhteydessä viiden tapettikerroksen alta.

Soittolava

Josef Wolontis (ravintoloitsija 1883–1904) edisti Esplanadin elämää tuomalla elävän musiikin osaksi Kappelin arkea. Vuonna 1887 Kappelin eteen rakennettiin korkea simpukan kuoren muotoinen Kappelin soittolava, jonka suurin sankari oli kapellimestari Aleksei Apostol.

Taiteilijat tapasivat Kappelissa

Kantaväkeen kuuluivat mm. Jean Sibelius, Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino, jonka kantapöytä on edelleen länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. L. Onerva herätti pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria.

MUUTOSTEN AIKA

Vuonna 1919 astui voimaan kieltolaki, eikä Kappelia enää kannattanut pitää auki talvisaikaan. Silloinen ravintoloitsija Lundbom keksi uudistaa soittolavan ja keittiön – ja panostaa hyvään ruokaan. Kappelin lounaista ja päivällisistä tuli puheenaihe. Kahvia ja limonaadia juotiin edelleen paljon ja nyt myös kovaa teetä.

Osuusliike Elanto vuokrasi Kappelin vuonna 1976 ja aloitti pitkän vuokrakautensa restauroimalla rakennuksen täysin ja muuttamalla ravintolan ympärivuotiseen käyttöön. Vuonna 2020 HOK-Elanto osti Kappelin ja ravintola uudistettiin kokonaisvaltaisesti suojeltua rakennusta sekä sen historiaa ja arvokkuutta kunnioittaen 2021–2022.

Kellarissa koet historian siipien havinaa

Ravintolan seiniä koristavat lukuisat maalaukset, joita taiteilijat ovat maalanneet palveluksena ilmaisista lounaista. Tunnetuimpia ovat Albert Edelfeltin keittiön seinään maalaama Gambrinus, Oskar Kleinehin Rouenin kadut ja Hjalmar Munsterhjelmin Merimaisema.

Perimätiedon mukaan Kappelin Kellarin seinän suurikokoisen Helsinki-panoraaman on maalannut Henrik Erland Salonen. Teos löydettiin 1970-luvulla Kappelin saneerauksen yhteydessä viiden tapettikerroksen alta.

Soittolava

Josef Wolontis (ravintoloitsija 1883–1904) edisti Esplanadin elämää tuomalla elävän musiikin osaksi Kappelin arkea. Vuonna 1887 Kappelin eteen rakennettiin korkea simpukan kuoren muotoinen Kappelin soittolava, jonka suurin sankari oli kapellimestari Aleksei Apostol.

Taiteilijat tapasivat Kappelissa

Kantaväkeen kuuluivat mm. Jean Sibelius, Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino, jonka kantapöytä on edelleen länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. L. Onerva herätti pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria.

MUUTOSTEN AIKA

Vuonna 1919 astui voimaan kieltolaki, eikä Kappelia enää kannattanut pitää auki talvisaikaan. Silloinen ravintoloitsija Lundbom keksi uudistaa soittolavan ja keittiön – ja panostaa hyvään ruokaan. Kappelin lounaista ja päivällisistä tuli puheenaihe. Kahvia ja limonaadia juotiin edelleen paljon ja nyt myös kovaa teetä.

Osuusliike Elanto vuokrasi Kappelin vuonna 1976 ja aloitti pitkän vuokrakautensa restauroimalla rakennuksen täysin ja muuttamalla ravintolan ympärivuotiseen käyttöön. Vuonna 2020 HOK-Elanto osti Kappelin ja ravintola uudistettiin kokonaisvaltaisesti suojeltua rakennusta sekä sen historiaa ja arvokkuutta kunnioittaen 2021–2022.

kontaktuppgifter

Visa på kartan

Eteläesplanadi 1

Helsingfors

karta
Tillgänglighet
Restaurangen är tillgänglig med rullstol
S-Card
Vi godtar S-Card
Telefonnummer

010 76 63880

Samtalets pris 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

ring

Sali aukeaa ma-pe klo 11 ja la-su klo 12

Veckonummer
Vecka:
Öppettid

mån - fre 

10:00 - 00:00

Kök: 11:00 - 22:00

lör - sön 

10:00 - 00:00

Kök: 12:00 - 22:00

Pyhäpäivät jotka osuvat arkipäiville, keittiö auki klo 12-22